2. KÄSITYÖTUOTE

 

Pellavaservietti Venetsialaisjuhlaan

Ryhmämme alkuideoinnin perusteella aloin suunnitella pellavaisen servietin tekemistä. Olin jo ideointivaiheessa päätynyt vahvasti valitsemaan kangaspuilla kudonnan pääasialliseksi käsityötekniikaksi täydentäen sitä jollakin kovien materiaalien tekniikalla.

Aloitin suunnitelmani piirtelemällä serviettiä alkuidean pohjalta. Tässä kuva luonnostelustani.

 

 

Servietin kokoa hahmottelin valmiiden serviettien pohjalta ja päädyin rakentamaan kankaan, jonka työleveys on 40 cm. Pellavakangas ei kutistu kangaspuilta oton jälkeen juurikaan, joten valmiskoko olisi noin 40 cm x 40 cm.

 

Käytössäni ei ollut luomapuita eikä -kehikkoa, joten loimi on luotu Järvenpään Taito Uusimaa käsityökeskuksella. Kangaspuilla työskenneltäessä melkeinpä suurin työ on kankaan laitossa puille, joten päädyin valmistamaan samalla neljä samanlaista serviettiä yhden asemasta. Loimen pituudeksi tuli 3 metriä kaikkien loimeen laskettavien varojen kanssa ja leveys määrittyi servietin leveyden mukaan 40 cm.

Työpaikallani on pöytäkangaspuut, joilla suunnittelin tekeväni kurssityön. Pöytäkangaspuilla kudottaessa jo suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon niiden rajoittavat tekijät: pöytäkangaspuissa on  vain neljä niisivartta, mikä rajoittaa sidosten valintaa. Perussidoksista palttina, toimikas ja pomsi ovat mahdollisia rakentaa pöytäkangaspuihin.  Kokeilinkin paperilla, onko mahdollista tehdä karjalaista pitsipoimintaa nelivartisella kärkiniisinnällä palttinasidoksessa. Onnekseni se oli mahdollista. Tässä kuva kokeilustani.

 

Serviettikankaan rakentamisprosessi

Koska olen käyttänyt pöytäkangaspuita melko vähän, etsin kankaan rakentamiseen ohjeita netistä. Käytin apuna Punomo.fi-sivuilta löytyvää pöytäkangaspuihin kankaan rakentamisvideota: http://teeitse.punomo.fi/home/kaipur/kudonta/loimi.html

Kankaan rakentamisen vaiheet pöytäkangaspuilla:

-loimen luominen

-tiuhtavarpojen laittaminen tiuhtalankojen paikoille ja loimen pohjukan leikkaaminen auki

-tiuhtavarpojen kiinnittäminen rintapuulle

-pirtaan pistely

-niisiminen

-loimilankojen sitominen loimitukilla olevaan varpaan

-loimen kiertäminen tukille

-aloitussolmujen tekeminen

Tässä loimi luotuna, kankaanlaitto-ohje netistä haettuna kannettavalle koneelle ja pirtaan pistely -vaihe alkamassa.

 

 

 

Pirtaan pistely suoritettu ja seuraavaan eli niisintään valmistautuminen.

Punomo.fi-nettisivun opetusvideolla niisitään suora niisintä neljälle niisivarrelle. Koska  halusin ehdottomasti yhdistää palttinasidokseen karjalaisen pitsipoiminnan, minun oli niisittävä kärkiniisintä neljälle varrelle eli lankojen laitto tapahtuu seuraavasti: 1. lanka niisivarsi 1, 2. lanka niisivarsi 2, 3. lanka  niisivarsi 3, 4. lanka niisivarsi 4, 5. lanka niisivarsi 3, 6. lanka niisivarsi 2, 7. lanka niisivarsi 1, 8. lanka niisivarsi 2 jne.

Pöytäkangaspuissa kudotaan yleensä pieniä kudontatöitä, joiden lankaluku on melko pieni. Vaikka serviettikankaan kudonta leveys oli vain 40 cm, niin lankaluku tuli melko suureksi (400 lankaa), koska halusin käyttää kerrattua aivina pellavalankaa. Niinpä niisiessä kohtasin ongelman, johon en ollut osannut kunnolla valmistautua; minulla oli tarpeellinen määrä niisiä, mutta ne olivat tavallisiin kangaspuihin, eivät pöytäkangaspuihin. Ongelman muodosti se, että pöytä- ja tavallisten lattiakangaspuiden niidet ovat eri pituisia. Niinpä kesken niisintäprosessin rakensin niisien tekokoneen ja tein itse puuttuvat niidet.

Tässä kuva niisien tekokoneestani ja valmiita sopivan pituisia niisiä pöytäkangaspuihin. Valmiita niisiä voi ostaa kudonnan työvälineisiin erikoistuneista liikkeistä, mutta aikataulullisesti minulla ei ollut aikaa tilata sopivia niisiä.

Tässä kuvassa niisintä valmiina ja tarkistettuna. Siirtyminen loimilankojen sitomiseen loimitukilla olevaan varpaan.

 

 

 

Loimen tasoittamisen tein paksulla puuvillakuteella. Pingotin pitää kankaan reunat kudottaessa tasaisina. Palttina sidosta servietin alussa näkyy pingottimen takaa jo pikkuisen.

 

 

 

Ennen kuin pääsin kokeilemaan karjalaista pitsipoimintaa, minun piti tehdä siihen tarvittava poimintalasta itse. Käytin pohjana valmista puurimaa, josta toisen pään pyöristämällä ja ohentamalla  tein poimintaan sopivan työvälineen eli poimintalastan. Kuva koulumme teknisen työluokan hiontakoneelta työskennellessäni  poimintalastan hiomisen parissa.

Poimintalastan kärki konehionnan jälkeen ennen loppuhiontaa hiontapaperilla.

Karjalainen pitsipoiminta tehdään siten, että vivuilla muodostetaan poimintaviriö, mistä poimintalastalla siirretään kolmen langan nippuja siten, että ne muodostavat seuraavan  kuvan mukaisen kierteen keskenään.

 

 

Poimintakertojen välillä kudoin palttinaa. Servietin kuviot muodostuivat vuoroin tehdyistä poimintakerroista  ja palttinan kerroksista.  Tältä näytti tämä työvaihe:

 

Tässä  ensimmäinen serviettikangas valmiina kangaspuissa.

Pitsipoiminnasta lähikuva:

 

Kankaan puilta oton jälkeen servietin viimeistelyyn tein ensin ompelukoneella kolmen piston siksakilla huolittelun  molempiin servietin päihin, jotta kangas ei alkaisi purkaantua.  Alla olevassa kuvassa alempi vasta huoliteltu ja päällimmäisessä on jo huolittelun jälkeen käsin piilopistoin ommeltu kaksitaitteinen päärme molemmissa reunoissa. Hulpioreunat jätin päärmäämättä, koska servietti taipui kauniimmin silloin. Lopuksi pellavaservietin silitys ja näin kurssityön tekstiilityön osuus oli valmis.

 

Servietti on valmistettu tekstiilityön kudonnan tekniikan avulla. Tehtävän annon mukaan tuotteessa pitää olla sekä tekstiilityön että teknisen työn tekniikoita käytettynä. Täydensin servietin tekemällä siihen pidikkeen kovista materiaaleista. Hyödynsin vanhaa kynttilän mansettia, johon liimasin kuumaliimalla kauniita kiviä koko renkaan ympärysmitan täyteen.

 

Servietti elokuun viimeisen viikonlopun kattauksessa yhdessä kivirengaspidikkeen kanssa muiden ryhmämme tuoteperheen jäsenten kera: meri, kallio, puu ja tyrnit luonnonkuituineen uudessa kokoonpanossa.