sunnuntai 23. marraskuuta 2014

PUUTEKNOLOGIAN SOVELTAVA TEHTÄVÄ



TILKUILLA VERHOILTU JAKKARA

Tein yhteistyössä teknisen opettajan kanssa tilkuilla verhoillun jakkaran viime keväänä. Kohderyhmänä oli kaikki koulumme 40  kuudesluokkalaista oppilasta.

Hyvä Sauma Ideakirja 1s.74
 
 
Idea soveltavaan tehtävään tuli Hyvä Sauman Ideakirjasta. Teknisen työn osuus tehtiin pieniä sovelluksia lukuunottamatta kirjan ohjeistuksen mukaisesti. Tekstiilityön osuudessa toteutus tehtiin täysin oppilaiden oman suunnittelun pohjalta. Ainoastaan päällisen kiinnitys oli kaikilla sama eli päällien verhoiltiin ilmaniittipyssyllä kiinnittäen.
 
 

Nelikenttämalli tilkuilla verhoillusta jakkarasta (Huovila& Rautio, 2007)
 
TAVOITTEET
TAVOITTEET
 
ARVIOINTI
Käsityölliset tiedot ja taidot
-materiaalina puuvilla ja puu:ominaisuudet
tekniikat:
-tilkkutyö
-ompelukoneella ompelu
-mittaus
-sahaus
-viilaus
-verhoilu
työvälineet:
-ompelukoneen hyvä hallinta
-viimeistelytyövälineiden hyvä hallinta ja  jälki puutyöosassa
Suunnittelun taidot
 
-visuaalinen suunnittelu: miltä tuote näyttää?
 
-tekninen suunnittelu: tuotteen osat, työjärjestys
 
ARVIOINTI
ARVIOINTI
Työskentelyn taidot
-itsenäinen työskentely
-työskentely oman suunnitelman mukaisesti
 
Kasvamisen taidot
-kestävä kehitys: tilkuista kangas
-vastuunotto oman työn valmistumisesta
 
ARVIOINTI
 
TAVOITTEET
TAVOITTEET
 

 

 
Kuvakollaasi tilkkutyöstä:



Jakkaran valmistuksesta kuvakollaasi:

 


 
Valmis tilkkutyöllä verhoiltu jakkara:



Oma kompetenssini käsityönopettajana

On todettu, että opettamaan oppiminen ei ole vain tietojen, taitojen ja kompetenssin kehittymistä, vaan oleelliselta osaltaan se on syvällisesti ihmisen persoonallisuutta koskettava ja monimutkainen ammatillisen kehittymisen prosessi. Tämä prosessi on parhaimmillaan elämän mittainen taival. Olen saanut kehittää itseäni käsityönopettajana KäPOP2.0 –täydennyskoulutuksessa puolentoista vuoden ajan. Koulutus on tarjonnut minulle runsaasti eväitä oman opettajuuteni kehittymiseen ja tulevaan opetussuunnitelmatyöhön, missä olen mukana luomassa kehittymismahdollisuuksia myös oman työpaikkani käsityönopetuksen tulevaisuudesta. Tunnen olevani varmempi käsityönopettamisen suhteen oman ammatinhallinnan kuin myös opetussuunnitelmatyönkin suhteen.
Opettamaan oppimisen taitojen kehittyminen on kokonaisvaltainen ja  jatkuva muutosprosessi, joka voidaan nähdä sekä yksilöllisenä että sosiaalisena tapahtumana. On todella tärkeää, että opiskelemme vuorovaikutuksessa opiskelijatovereidemme kanssa, sillä aina oppii syvemmin, kun joutuu perustelemaan asioita toiselle, eikä pidä asioita helposti itsestään selvinä. Opettamaan oppiminen on kollaboratiivista eli yhteistoiminnallista, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa. Onkin tutkittu, että opettamaan oppimista voidaan parhaiten edistää pienryhmissä ja verkostoissa, joiden toiminta perustuu ajatusten ja kokemusten kriittiseen erittelyyn, keskusteluun ja jakamiseen oppijan yksilöllisyyttä kunnioittavassa ja henkilökohtaista tukea antavassa ilmapiirissä.

Peruskoulun 1-6 työyhteisöissä on havahduttu viime vuosina yhteisopettajuuteen yksin puurtamisen luokan ovi tiukasti suljettuna-mallin sijaan. Omassa koulussani olemme kehittäneet yhteisopettajuutta jo neljä vuotta. On ollut voimaannuttavaa olla osana opetuksen kehittämistä yhteisöllisemmäksi ja samalla se on myöskin helpottanut omaa työtä, vaikkakin työn määrä ei ole vähentynyt. On myös uskallettava kysyä, jos ei tiedä sen sijaan, että pidetään yllä myyttiä kaiken tietävästä ja osaavasta opettajasta. Näin opettajana luodaan malli tutkivalle oppimiselle omille oppilaillekin.

Olen varmentunut käsityönopettajan identiteetissäni saamalla uusia välineitä, esimerkiksi nelikenttämalli, jota olen käyttänyt opetuksessani  ostettuani itse Huovilan ja Raution Kirja Käsityöstä. Lisäksi kaikki opiskeluni raportoinnit ovat tukeneet oman käsityöminäni ymmärtämistä ja reflektointi on auttanut opetukseni kehittämistä oppijan näkökulmaa huomioonottavammaksi.

Tässä puuteknologian soveltavassa työssä tekstiilityön osuus oli minulle helppoa, mutta teknisen työn osalta tukeuduin hyvin paljon teknisen työn opettajan ammattipätevyyteen. Tulevana keväänä teemme uudelleen saman projektin kuudesluokkalaisten kanssa. He näkivät viime vuoden kutosten jakkarat ja pyysivät saada tehdä tänä vuonna saman jakkaratyön. Teen eri opettajan kanssa yhteistyötä ja olemme yhteistuumin jo päättäneet helpottaa puutyön osuutta jakkarassa, sillä jakkaraosan tekeminen kesti kohtuuttoman kauan oletettuun aikatauluun nähden. Uskon vahvasti oman kompetenssini kehittyneen myös teknisen työn osalta ja odotankin innolla tulevaa yhteistyöprojektia.

Millaiset opettajan teknologiset valmiudet pitäisi olla?
Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen opetuksessa muuttaa opettajan työtä verkostomaiseksi. Verkostoituneessa opetuksessa vastuu sisällöllisestä asiantuntemuksesta hajautuu ja opetuksessa korostuu suunnittelu ja organisointi.
Koulussamme on tekstiilityöluokassa käytössä samanlaiset tekniset opetusvälineet kuin muissakin opetustiloissa: dataprojektori, tietokone, dokumenttikamera sekä kosketusnäyttötaulu. Teknisen työn tiloihin näitä ei asennettu. Voimme hyödyntää projektissa tekstiilityöluokan välineistöä ja tarvittaessa käyttää tiedonetsintään kannettavia tietokoneita. Koulussamme on langaton verkko, jota oppilaat voivat tarvittaessa käyttää. Tänä päivänä hyvät teknologiset valmiudet tuovat havaintomateriaalia, tekniikkavideoita yms. oppijaa motivoivia työskentelytapoja käsityön opetukseenkin.
Kevään jakkaraprojektia varten on minulla tarkoitus perustaa joko blogi tai kuvien ja työkertomusten tallennusmahdollisuus pilvipalveluun. Oppilaat voivat ottaa omalla kännykkäkamerallaan/koulun kameralla kuvia työskentelystään ja täydentää kotona kuvaustaan käsityöprosessistaan kotitehtävän omaisesti. Tämä vaatii opettajalta sen, että pystyy perustamaan oppilaiden digitaalisille portfolioille tallennuspaikan ja kykenee ohjaamaan oppilaita sen käytössä. Lisäksi täytyy myös valvoa tallenteiden sisältöä jo prosessin ollessa käynnissä eikä vasta arviointivaiheessa, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä.
Millaiset opettajan pedagogiset ja sisällölliset valmiudet pitäisi olla?
Pedagogiset teoriat jakaantuvat ulkoisiin ja sisäisiin teorioihin sen mukaisesti, miten pedagogisessa ajattelussa arvioidaan opettajan ja oppilaan osuutta oppimisprosessissa. Ulkoisissa teorioissa keskitytään opettajan rooliin oppimisen edistäjänä ja sisäiset teoriat pohtivat sitä, mitä oppilas itse arvelee tekevänsä oppimisessaan ja miten oppiminen voidaan johtaa oppijan aikomuksista. Oppija nähdään passiivisena ulkoisissa teorioissa ja aktiivisena suhteessa opettajaan vuorostaan sisäisissä teorioissa.
Opettajan roolia ja käsitystä opettajasta on määritelty esimerkiksi seuraavasti:
-          tekijä
-          auktoriteetti
-          kollegiaallisuus
-          konsulti.
 
Silloin, kun opettaja on tekijä, hän hallitsee asian ja on alan ammattilainen. Opettaja esittää mallin oikeasta suorituksesta ja oppilas imitoi opettajaa tai toista oppilasta kyetäkseen samanlaiseen suoritukseen. Oppijalta ei edellytetä omaa ajattelua tai suorituksensa arviointia.
Opettaja auktoriteettina perusta pitää sisällään opettajalla vallan, hän on selittäjä ja esittäjä tavoitteenaan saada oppilas ymmärtämään.
Jos opettajuuden perustana on kollegiaalisuus oppijoiden kanssa, opettajan tehtävänä on toimia yhteistyössä oppijoiden kanssa heidän oman ymmärryksen ja tiedon tulkitsemisen saavuttamiseksi.
Jos opettaja on konsultti, hän toimii oppijoiden tiedonetsinnän ohjaajana ja oppijat ovat tiedon rakentajia, konstrujoijia.
Oman käsitykseni mukaan tässäkin projektissa tarvitaan kaikkia edellä esitettyjä pedagogisia suuntauksia. Osassa työn vaihetta täytyy opettajan olla tekijä ( jakkara) ja päällisen verhoilu, mutta suurimmassa osassa tilkkutyötä tehdessä pystymme toimimaan kollegiaalisuuden ja konsultin rooleissa. Opettajan täytyy olla aina auktoriteetti, se on työn sisäänkirjattu ominaisuus, mutta sen voi tehdä huomaamattomasti eikä roolia korostaen.
Tekstiilityön ja teknisen työn sisällölliset valmiudet pitää projektissa ainakin toisella työparin jäsenellä olla hyvät. Tilkkutyöllä verhoiltu jakkara on hyvä yhteisprojekti  hyvien yhteistyötaitojen omaaville käsityönopettajille: jos toinen hallitsee teknisen työn, voi toinen opettajista avustaa ja samoin tekstiiliosuuden suhteen. Ihanteellisin tilanne tietysti on, jos molemmat opettajat hallitsevat sekä teknisen että tekstiilityön sisällölliset valmiudet. Projektin voi toteuttaa myös siten, että toinen opettaja opettaa jakkaraosuuden ja toinen tilkkutyöllä tehdyn verhoilumateriaalin ja lopuksi osat yhdistetään.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 



 
 














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti