Elektroniikan itsenäinen harjoitustyö Kuusivahti

Elektroniikkatyö: Itsenäinen harjoitustyö

Kuusivahti

Kuusivahdin tekemisen aloitin heti lähiopetusjakson (29.-31.10.2013) jälkeen työpaikallani teknisen työn luokassa. Samalla tutustuin uudistettuun opetustilaamme ja sen välineistöön.

Kuusivahdin tekeminen sujui ongelmitta samalla jutellen koulumme uuden teknisen työn opettajan kanssa. Hän oli aloittamassa ensimmäistä elektroniikkatyötään opetuksessaan ja jännittyneenä kanssani kokeili luokkamme välineistöä ja suunnitteli neljäsluokkalaisten oppilastyötä.

Yhdessä teknisen työn opettajan kanssa  tarkasteltuamme  koululle jo tilattuja elektroniikkarakentelusarjoja, totesimme, että edellisen opettajan tilaama oppilastyö voisi olla karvan haasteellinen neljäsluokkalaisille, sillä siinä oli 38 eri juotoskohtaa, kun kuusivahdista selviää noin kahdellakymmenellä juotoksella. Päädyimme pohdiskelun jälkeen siihen, että voisi olla paikallaan kokeilla vaikeahkoksi kokemaamme  rakennussarjaa ryhmätyönä ensimmäisen kerran meidänkin koulussa.

Ohjeet Step -opetussarjan Kuusivahdissa ovat monipuoliset: laite esitellään perusteellisesti niin toiminnan kuin kokoamisenkin kannalta. Lisäksi ohjeeseen on koottu vielä vinkkejä testaukseen, mikäli laite ei jostain syystä toimi. Piirilevyn kuva ja osien sijoittelu opastavat hyvin visuaalisesti oppivaa oppilasta. Itse tein pääosin kuvanvaraisesti, koska olen visuaalisesti suuntautunut opiskelija. Jos kuvan kautta ohje ei hahmotu, niin kokoamisohjeen lukemiseen joutuu keskittämään koko tarkkaavuutensa tekstin ollessa kovin pientä. Jos kirjoittaisin ohjetta uudelleen, poimisin sieltä vain oleellisen ja liittäisin sen kuvasarjaan eri työvaiheista. Yksinkertaistamisen ja selkeyttämisen lisäksi käyttäisin isompaa tekstikokoa, jotta oppilaan itsenäinen työskentely ohjeiden hahmottamisen kautta mahdollistuisi.

Kuusivahti-opetussarja toimisi mielestäni hyvin ensimmäisenä elektroniikkatyönä kolmannella tai neljännellä luokalla. Ennen kuusivahdin kokoamisen aloittamista tosin on syytä harjoitella runsaasti komponenttien kiinnittämistä juottamalla sekä juotosten poistamista. Koulussamme ei ole tällä hetkellä tinaimulankaa, jonka olen itse todennut helpommaksi tavaksi irrottaa komponentteja ja tinaimurin käyttö jäikin kuulemani mukaan lähinnä opettajalle. Tästä ongelmasta päästäneen hankkimalla helpompikäyttöistä imulankaa, vaikkakin sen käyttökustannukset ovat korkeammat kuin tinaimurin.

Kuusivahti sopii yksilötyöskentelyyn ja motivoivin ajankohta lienee juuri ennen joululomaa. Odotan itsekin, että saan laittaa oman kuusivahtini joulukuuseemme.

Luonnollinen integrointi kuusivahti-käsityölle tapahtuu ympäristö- ja luonnontiedon kanssa. Uudistuvassa opetussuunnitelmassa tulee olemaan ympäristöoppi-niminen oppiaine, mikä sisältää samalla tavalla kuin nykyinen ympäristö -ja luonnontietokin niin biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedonkin osa-alueita. Uskoakseni jossakin vaiheessa uudessakin oppiaineessa on esillä sähkö, virtapiirit ja peruskytkennät. Myös kuvataiteeseen voi integroida kuusivahdin sen kotelon osalta. Kotelon voi joko itse suunnitella ja tehdä tai tilata valmiina. Omaa suunnittelua voisi olla kotelon maalaamisessa vaikkakin se tilattaisiin valmiina.