KÄPOP2.0

KSP1 KURSSITYÖ

MUINAISTULIEN YÖ – ALAKOULUN KÄSITYÖPROJEKTI

1.       KÄSITYÖTUOTTEESEEN LIITTYVÄÄ TUOTESUUNNITTELUA

 

Käsityön perusteita perusopetuksen opettajille -täydennyskoulutus alkoi torstaina 29. elokuuta 2013. Kontaktiopetuksen aloituspäivän saimme viettää Kylmäpihlajan majakalla, mikä sijaitsee Rauman saariston uloimmaisella luodolla.

 

Tehtävän anto

Suunnitelkaa ja toteuttakaa ryhmissä elokuun viimeisen viikonlopun juhliin käsityönä valmistettava, muodoltaan ja sisällöltään yhtenäinen 2-4 tuotteen kokonaisuus.

 

Ideointi

Saatuamme  tehtävän annon Kylmäpihlajan majakalla ja tietäessämme, että ryhmämme jäsenet ovat eri puolella Suomea kontaktiopetusjaksojen väliajat, niin ryhmämme aloitti ideoinnin vauhdikkaasti saaristosta Rauman OKL:lle  takaisinpaluulaivamatkan aikana. Ryhmässämme Annemari ja Marjo ovat Venetsialais-natiiveja ja Annaliisa on kotoisin sisämaasta, jolle elokuun viimeisen viikonlopun juhla jo käsitteenä on aivan uusi.

Ryhmämme työskentely käynnistyi vaivattomasti; pallottelimme laivan keinuessa aivoriihen omaisesti erilaisia ideoita, joista melko nopeasti päädyimme luontoa lähellä olevaan teemaan ja luonnonmateriaaleihin. Ajatus meren rannalla oleviin juhliin ja juhlien kohderyhmään tuli TV-sarjasta neljän tähden illallinen. Meidän mukaelmamme tosin on se, että meitä on kolme emäntää ja kutsumme yhden vieraan, kun tv-sarjassa kukin neljästä julkkiksesta kutsuu vuorollaan muut kolme syömään.

Kun juhlien teema ja vierasmäärä selkiytyi, aloimme miettiä juhlien toteuttamista. Käsityönä valmistettava tuoteperhe juhliin syntyi mielikuvamme perusteella juhliin tarvitsemistamme esineistä. Päädyimme kynttilävalaistukseen, mistä saimme ensimmäisen tuoteperheen jäsenen: puukarahkaan sidotut pienet kynttilälyhdyt. Puuta pehmentämään ideoimme  luonnonkuidun käyttöä, pellavaa. Kattausta miettiessämme ajatuksissamme oli Kylmäpihlajan majakan maisemat: kelopuu, tyrnit ja komeat kalliot. Lautasen alunen syntyi mielikuvissamme kelopuusta, johon yhdistettiin pellavaa. Ja kattausta täydentämään suunnittelimme pellavaisen servietin ja siihen kivistä rakennetun rengaspidikkeen.

Käsityötuoteperheen suunnittelu ja toteutuksen tehtävien jako 

Idean tuoteperheestä synnyttyä tehtävänjako elokuun viimeisen viikonlopun juhliin toteutettavasta käsityönä tehdyistä tuotteista  tapahtui kunkin ryhmän jäsenen omien ehdotusten ja mielenkiinnon kohteiden mukaisesti: Annemari päätyi valmistamaan omaperäistä kynttilälyhtyä, Marjo kelopuista lautasen alusta ja Annaliisa pellavaista serviettiä.

Tutkittuani suunnitteluprosessien historiaa kirjallisuuden perusteella, löysin kahden ongelma-avaruuden mallin(Seitamaa-Hakkarainen 1994; 2000) suunnittelussa. Siinä on kaksi suunnittelun pääelementtiä: komposition  ja konstruktion suunnittelu. Komposition suunnittelulla tarkoitetaan suunnittelun yleisiä elementtien ja visuaalisen suunnittelun periaatteita, siis tuotteen väri, kuvio, muoto, koko yms. Konstruktion suunnittelulla tarkoitetaan suunnittelualueen erityisiä elementtejä ja periaatteita, kuten materiaalit, rakenteet ja tekemisen suunnittelun. Oma suunnitteluprosessini eteni tällä kaavalla: tuotin sekä kuvallisen että teknisen suunnitelman samanaikaisesti niiden ollessa keskenään vuorovaikutuksessa. Prosessin edetessä suunnitelmani täsmentyi  ja määrittyi yksityiskohtaisesti.

Tehtävän annon mukaisesti käsityötuotteita yhdistävät tekijät on otettu suunnittelussa huomioon. Tätä tuoteperhettä yhdistävät luonnonmateriaalit; pellava, kivi, puu. Muodoltaan tuoteperhettä yhdistävät pellavalankojen kierteet: kynttilälyhdyissä ja lautasen alusessa letitys ja servietissä karjalaisen pitsipoiminnan keinoin aikaan saatu kierre langoissa, mitkä muodostavat letitysmäisen kuvion palttinasidoksen rinnalla. Sisällöltään tuoteperheessä on yhteneväinen materiaali, toteutus käsityönä  ja ne on suunniteltu samaan juhlakokonaisuuteen, elokuun viimeisen viikonlopun juhlaan, täydentämään toisiaan.

 

Taustaa: Elokuun viimeinen viikonloppu, Venetsialaisjuhlat

Venetsialaiset ovat elokuun viimeisen viikonlopun aikana vietettävä Länsi-Suomen rannikkoseudun veneily - ja mökkeilykauden päätösjuhla. Ne ovat myös veden, tulen ja valon juhla, mistä syystä elokuun viimeisen viikonlopun juhlia nimitetään myös muinaistulien juhlaksi. Rauma ja Kokkola ovat keskeisiä Venetsialaisten juhlien esiintymisalueita.

Suomessa Venetsialaisjuhlaperinne on kestänyt reilun sata vuotta. Kyse on kuitenkin alun perin tuhatvuotisesta perinteestä, mikä perustuu Italian Venetsian karnevaaliperinteeseen. Veden äärellä vietettäviin karnevaaleihin kuului perinteisesti kiinalaiset ilotulitteet, mitkä ovat tulleet Euroopan kautta turistien mukana myös Suomen satamakaupunkien juhlaperinteisiin.

Seuraava artikkeli on peräisin kaupunkilehti Uusi Rauma keskiviikkona 28.8.2013 ilmestyneestä julkaisusta. Tästä käy ilmi nykyaikana Rauman seudulla vietettävien Venetsialaisten juhlaperinteen piirteitä.
 

 

Ruotsinkielisellä Pohjanmaan, etenkin Vaasan alueella vietetään yleisesti huvilakauden päättäjäisiä. Juhlaa vietetään kesämökeillä huvilakauden päättymisen vuoksi elokuun viimeisenä viikonloppuna. Huviloiksi kutsutaan vaatimattomiakin kesämökkejä Etelä-Pohjanmaan rannikolla ja Vaasan seudulla. Huvilakauden päättäjäisjuhlaa on vietetty 1800-luvun puolesta välistä lähtien ja juhlan nimi on säilynyt nykypäiviin saakka samana. Tuolloin perheen isä vei keväällä koulujen loputtua äidin ja lapset veneellä saaressa sijainneelle kesäasunnolle, huvilalle. Koulut alkoivat ennen vasta syyskuussa, joten juuri ennen koulujen alkamista väki kokoontui elokuun viimeisenä viikonloppuna juhlimaan huvilakauden päättäjäisiä. Vaasan seudulla juhlia vietetään nimenomaan huviloilla, kun taas Kokkolassa samanaikaisesti vietettäviä Venetsialaisia juhlitaan enemmän kaupunkijuhlina.

Huvilakauden päättäjäisiä ja Venetsialaisia arvostetaan rannikkoseudulla yhtä suurena juhlana kuin juhannus. Tämä näkyy lehtien etusivuilla samalla tavalla kuin muualla Suomessa juhannus. Seuraava mainos on Länsi-Suomi -lehden etusivulta perjantaina 30. elokuuta 2013.

 

 

Elokuun viimeisen viikonlopun juhlaa eli venetsialaisia vietetään myös muuallakin Suomessa kuin rannikkoseuduilla. Tampereella juhlaa on vietetty keskustassa ja Härmälänrannassa vanhassa lentokonetehtaassa. Helsingissä venetsialaisia vietetään Vuosaaren Aurinkolahdessa. Hämeenlinnassa juhlaa on järjestetty Ahvenistolla ja Savonlinnassakin on venetsialaisperinnettä ylläpidetty. Ensi vuonna tosin Savonlinna ilmoittaa yhdistävänsä Syystulet ja Linnapäivän uudeksi suurtapahtumaksi eli Savonlinna siirtyy keskiaikaan elokuun viimeisenä viikonloppuna. Koska näyttäisi siltä, että elokuun viimeisen viikonlopun juhla ei ole pelkästään rannikkoseudun etuoikeus, niin täytynee alkaa miettiä, miten Venetsialaiset sopisivat Sipoolaiseen maalaismaisemaan ja kuinka ensi syksynä juhlisimme naapurustomme kesken Lintumetsäntien elokuun viimeistä viikonloppua. Seuraava kuva on Lintumetsäntien (naapuristomme)  uuden vuoden juhlien ilotulituksesta. Tästä alkaa Lintumetsäntien ensimmäisen elokuun viimeisen viikonlopun juhlien suunnittelu ja toteutus.